Shares
Share with your friends










Submit
1) Helsinki herää eloon

Suomen kaupungeista Helsinki esiintyy useimmin suomalaisen kirjallisuuden näyttämönä, mutta kenties värikkäimmin pääkaupungin hengen on onnistunut sivuilleen maalailemaan Jukka Viikilä teoksessaan Akvarelleja Engelin kaupungista. Vuoden 2016 Finlandia-voittajan sivuilla eletään vuotta 1816, ja Helsingin uudelleenrakennuskomitea on valinnut saksalaisen Johan Carl Ludvig Engelin arkkitehdikseen. Engel asettuu perheineen kaupunkiin, joka tuolloin oli vielä “itämeren löytämätön helmi, enimmäkseen vaikeakulkuista vuorta”. Vähä vähältä lukijan silmien eteen piirtyy kuitenkin se klassisen kaunis, senaatintorin Helsinki, jonka nykyään tunnemme.

Helsingissä Engelin aikaisiin tunnelmiin pääsee esimerkiksi Hotel Kämpin upeissa puitteissa. Katso tästä vinkkejä myös muihin Senaatintorin ympäristössä sijaitseviin hotelleihin!

2) Puutalotarinoita Porvoosta ja muualta Suomesta

Puutaloidylleihin ihastuneet tarttuvat Leena-Kaisa Laakson vuonna 2019 ilmestyneeseen ihastuttavaan opukseen Puutalotarinoita. Teos esittelee kahdentoista puutalon ja niiden asukkaan tarinan, ja teoksen sivujen siivittäminä pääseekin tallustelemaan niin Porvoon, Hämeenlinnan kuin Raaseporin ja Riihimäen Lasikylän maisemissa.

Katso tästä vinkkejä majoitusvaihtoehtoihin Porvoossa! Tästä linkistä puolestaan löytyy Raaseporin ja lähialueiden majoitustarjonta, tästä taas Riihimäen majoitusvaihtoehdot.

3) Kuolettavan kaunis Hartola

Hartolasta muodostui yksi kesän hittikohteista varmastikin pitäjään sijoittuvan uuden dekkarin myötä. Elina Backmanin teos Kun kuningas kuolee nimittäin maalailee paitsi hykerryttävän murhamysteerin myös hurmaavan kuvan Suomen ainoasta kuningaskunnasta, Hartolasta. Vaikka teoksessa pahoja miehiä kuolee kuin kärpäsiä kesällä, itse tapahtumapaikat, kuten kahvila la Kar de Mumma ja Tainionvirta, heräävät eloon värikkäissä kuvauksissa.

Kirjafriikin kohde Hartolassa on myös Kalhonkylän kartanoiden täplittämä kulttuurimaisema, jonka rauhassa Mika Waltari aloitti Sinuhen kirjoitusurakkansa.

Hartolan alueella on tarjolla lukuisia mökkimajoituksia, jotka luovat täydelliset puitteet lukulomalle!

4) Erakoiden jalan jäljillä

Milla Peltosen Erakot – Omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita kuljettaa lukijat Kainuun korpimaisemista Lapin erämaihin. Viihdyttäväksi ja jännittäväksikin tituleeratussa tietokirjassa tutustutaan erakoiden elämään kauno- ja tietokirjojen sekä henkilökohtaisten vierailujen avulla. Teos on lämminhenkinen muistutus siitä, että etenkin nykyaikana kaiken elämässä ei ole tarvinnut mennä päin mäntyä, jos onkin valinnut erakkomökin kodikseen.

Katso tästä vinkkejä erämökkimajoituksiin Kainuussa!

5) Tappavan komea Turku

Reijo Mäen Vares-kirjojen pohjalle piirtyvä Turku on kenties eniten fiktion luomasta turismista hyötyneitä suomalaiskaupunkeja. Esimerkiksi jo Jussi Vareksen kotipiha on näkemisen arvoinen: paikalle pääsee Läntisen Pitkänkadun numero 16 a:n porttikongista tai vaihtoehtoisesti kapeita portaita alas Puolalanpuistosta.

Myös ikonisia, Turulle ominaisia paikkoja, on päätynyt Vareksen seikkailuihin. Yksi näistä on föri, eli Aurajokea ylittävä jokilautta. Toinen on keskustassa sijaitseva ravintola Uusi Apteekki, Vareksen kantapaikka. Vilkaise vanhaan apteekkiin rakennetussa pubissa vieraillessasi myös tuoppien laskijaa: omistaja Korpelan alter ego kyyppari Korpela nimittäin täyttää tuoppeja myös murhamysteerien sivuilla!

Katso tästä linkistä hotellivaihtoehtoja Turkuun!

6) Rouva C.:n Kuopio ja Jyväskylä

Minna Rytisalon Rouva C.:n sivuilla matkataan 1800-luvun Suomeen, ja seurataan seminaarilehtori Ferdinand Canthin ja hänen nuoren rouvansa Minnan perheen elämää. Mutta ennen rouva C.:tä oli 10-vuotiaana perheensä kanssa Tampereelta Kuopioon muuttanut Minna Johnson, lankakauppiaan tytär, joka sulhasen etsimisen sijaan haluaa opiskella itselleen ammatin. Minna halusi nimittäin opettajaksi ja matkusti rehtori Cygnaeuksen perustamaan seminaariin Jyväskylään. Opiskellessaan nuori nainen kuitenkin rakastui, meni naimisiin ja joutui jättämään opinnot. Naimakaupoista huolimatta lujatahtoisesta rautarouvasta kehkeytyi yksi Suomen historian keskeisimpiä kirjailijoita.

Miehensä kuoltua Canth palasi seitsemän lapsensa kera Kuopioon, missä alkoi pyörittää menestyksekkäästi isänsä lankakauppaa. Kuopiossa sijaitseekin yhä kaunis kulmatalo, Kanttila, jossa Minna C. pyöritti perhe-elämäänsä, tapasi ajan ajattelijoita ja kirjoitti suomalaisia klassikkoteoksia.

Katso tästä majoitusvinkkejä Kuopioon!

7) Seilin saarelle kirjan sivujen siivittämänä

Aina ei tarvitse matkustaa päästäkseen matkatunnelmiin – näin on esimerkiksi Ilpo Vuorisen Seili – elon kirjoa -teoksen kohdalla. Seilissä matkataan Turun saaristoon, historialliselle Seilin saarelle. Lukija saa täsmälliset vinkit matkasta suoriutumiseen joko julkisella lautalla tai omalla veneellä. Rantautumisen jälkeen lähdetään tutustumaan Seilin historiaan ja saaren lukuisiin tarinoihin kuvin ja sanoin. Ja kun teoksen lopulta laskee käsistään, jää jälkeen tunne, että olisi päässyt kävelemään saarella omin jaloin.

Mikäli kirja siis inspiroi omaan saarilomaan, katso tästä vinkkejä Seilin lähellä sijaitsevan Paraisen kylän majoitusvaihtoehtoihin!

8) Saarielämää Tove Janssonin tyyliin

Toinen suomalainen saarikohde on tietysti Porvoon ulkosaaristossa sijaitseva, Muumien luojan Tove Janssonin Klovharu. Kyseessä on tuulentuivertama ja lintujen asuttama matala luoto, jonka kallioiden kupeessa seisoo pieni ruskea mökki. Täällä muumien äiti Tove Jansson ja hänen elämänkumppaninsa, graafikko Tuulikki Pietilä viettivät useita kesiä. Naiset elivät saarellaan vaatimattomasti, usein kuukausia kerrallaan. Sähköä ei ollut, ja vesi oli tuotava mantereelta. Kyläkaupassa käytiin, kun näkkileipä, tupakka tai vodka loppuivat. Saarelle järjestetään tutustumiskierroksia vain harvoin, mutta Janssonin saaritunnelmiin voi päästä myös esimerkiksi hänen teostensa Haru, eräs saarija Kesäkirja lennättäminä.

Katso tästä mökkivinkkejä Porvoon merellisiin maisemiin!

9) Säkenöiviä hetkiä Hangossa

Katja Kallion Säkenöivät hetket singauttaa lukijan vuoden 1914 Hankoon, minkä jälkeen seurataan kolmen sukupolven tarinaa. Teos alkaa, kun helsinkiläinen Inga Troberg saapuu Hankoon lomailemaan tyttärensä Ellyn kanssa. Hotel Pension Bellevuessa vietetystä kylpylälomasta lähtien Trobergin jälkikasvun kohtalot sitoutuvat Hankoon. Teoksen toisessa osassa ollaan maailmansotien välisessä ajassa, vuonna 1935, ja pitsihuviloiden ja merenkimalluksen maisemat vaihtuvat sodanjälkeiseen niukkuuteen. Perhe-elämän jännitteet, salaiset suhteet ja peitellyt tunteet väreilevät arkisen pinnan alla, mistä löytyy myös säkenöiviä hetkiä. Teos sopii hyvin nojatuolimatkalaiselle, tai ensi kesän Hangon merenrantamaisemista haaveileville.

Katso tästä vinkkejä Hangon majoitustarjontaan!

10) Erilainen vaellus Lapissa

Tommi Kinnusen uusimmassa romaanissa Ei kertonut katuvansa tarvotaan Lapin halki naisvoimin toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Teos kertoo viidestä naisesta, jotka alkukesällä 1945 lähtevät norjalaiselta vankileiriltä läpi poltetun Lapin kohti kotia. Kinnusen vaellusromaaniksi tituleeratussa teoksessa kuljetaan keskellä avaraa Lapin erämaata, matkataan tien päällä ja vapaana suljetuista huoneista. Mahtavien henkilöhahmojen lisäksi jalan taivallettu matka tempaa mukaansa, ja on paitsi jalan suoritettu erämatka Lapin maisemiin myös aikamatka toisen maailmansodan jälkeisen ajan Suomeen. Seuraavalle Lapin matkalle kannattaakin siis pakata mukaan paitsi sukset, myös tämä teos.

Katso tästä linkistä majoitusvinkkejä Lappiin.

Comments

comments

tagged:

VIIMEISIMMÄT PÄIVITYKSET