12 vinkkiä ammattimaisten matkakuvien ottamiseen

Elämme kuvatulvan keskellä. Ja erityisesti matkakuvien tulvan – kiitos Instagramin.

Seuraavassa annamme joitakin vinkkejä, miten pidät pääsi pinnalla keskinkertaisten kuvien virrassa ja ilahdutat oikeasti ystäviäsi ja perheenjäseniäsi – sekä ennen kaikkea itseäsi – massasta erottuvilla kuvilla.

1. Unohda kliseet

Unohtumattomissa matkakuvissa on osittain kyse siitä, mitä ei kuvata.

Tarkista tunnelma, ennen kuin painat laukaisijaa. Jos sinulla on hiukankaan omahyväinen tunne ottamista odottavasta valokuvasta, on hyvin mahdollista, että lopputulos on väsähtänyt ja ennalta-arvattava.

Auringonlaskut, selfiet, Taj Mahal ”hassusta” kuvakulmasta, valtavaa sikaria polttavat kuubalaiset mummot, länsi-kohtaa-idän-kuvat, joissa on munkkeja kännyköineen – tällaisissa kuvissa ei ole mitään erityisen uutta.

2. Älä välineurheile

Kamera on vain laatikko, jossa on reikä. Halvimman kertakäyttökameran toimintaperiaate on sama kuin yli kolmetuhatta euroa maksavan tiiliskiven painoisen Canon 5D -järjestelmäkamerankin, ja jälkimmäisestä kantaessasi tulet todennäköisemmin ryöstetyksi tai vähintäänkin kipeytät niskasi.

Hyviä valokuvia ottavat ihmiset, eivät kamerat. Kalliit ja ammattimaisen näköiset laitteet eivät tee sinusta parempaa valokuvaajaa.

Matkakuvia ottaessa pienempi on parempi ja isosta koosta on vain haittaa! Kevyempi ja pienempi kamera on aina parempi vaihtoehto tien päällä.

Nykyaikaisten peilittömien ja kevyiden kameroiden kuvanlaatu on hyvä, ja ne sopivat paljon paremmin matkakuvien ottamiseen kuin kömpelöt järjestelmäkamerat. Sony ja Fuji valmistavat hyviä peilittömiä malleja arvostetun, mutta hintavan Leican lisäksi.

Äläkä unohda, että loistavia otoksia voi napata vaikka vanhalla laatikkokameralla tai Nokian ensimmäisellä kamerapuhelimella. Sijoita järjestelmäkameraan vain, jos kaipaat sellaisen tarjoamia monipuolisempia erityisominaisuuksia.

3. Alkeelliset virheet, rakas Watson

Tuntuuko siltä, että keskitymme vain negatiivisiin asioihin? Mutta kun eliminoit valokuvistasi tietyt perusvirheet, luovuutesi pääsee kukoistamaan.

Joten kun olet ottamassa kuvaa ihastuttavan erilaisesta ulkomaalaisesta paikasta (juuri erilaisuus tekee matkakuvista hyviä) varmista, että vältät muutamat aloittelijalle tyypilliset virheet.

Katkaiseeko horisontti ihmisten kaulat, minkä ansiosta valokuvan tunnelma muuttuu tahattoman karmivaksi? Kasvaako ihmisten päistä puita tai katulamppuja?

Kuvaatko kohti aurinkoa niin, että löytämäsi värikäs tunnelma näyttäytyykin kuvassa persoonattomana mustana siluettina?

Tavallisin virhe on se, että heilut liian rentona ja kuvasta tulee epätarkka (kts. yllä oleva kuva).

(Oppitunti: pidä kyynärpäät liimattuna kylkiin ja seiso hartioidenlevyisessä haara-asennossa. Näin olet kuin ihmisjalusta. Ota kuva.)

4. Etsi tuore kuvakulma

”Valokuvaajat” ovat laiskoja. He napsivat kuvia silmien korkeudelta.

Älä ole ”valokuvaaja” lainausmerkeissä, vaan keksi valokuvillesi aina tuorein mahdollinen kuvakulma. Kekseliäs kuvakulma on varma tapa tehdä valokuvasta mielenkiintoinen, eikä sellaisen löytäminen maksa mitään.

Eli jos sinun on aivan pakko ottaa valokuva Eiffel-tornista, tee se vaikka jalkakäytävällä maaten, niin tornin korkeus ainakin korostuu kunnolla. Mitä väliä, vaikka ohikulkijat nauraisivatkin? Sinä sait hyvän kuvan.

Balilaista torikatua on varmaan kuvattu jo tarpeeksi. Entä jos kyykistyisit ottamaan kuvan torikauppiaan tiskilleen pinoamien herkullisten tamarindien ja omenoiden tasolta tai kiipeät ystäväsi hartioille ottamaan kuvan ohilentävän perhosen perspektiivistä?

Istanbulin Kultaisen sarven ylittävältä Galatan sillalta sukeltavat nuoret? Hohhoijaa. Mutta mikset menisi heidän keskelleen ja aivan lähelle ja rajaisi kuvaa sukeltajan jännittyneisiin selkälihaksiin ja sitä pitkin valuviin vesinoroihin juuri ennen kuin hän hyppää uudelleen?

5. Mene lähemmäs

Sukeltajan pingottunut ja värisevä selkä on hyvä esimerkki toisesta hyvän matkavalokuvaajan periaatteesta, eli siitä, että kohdetta pitää mennä riittävän lähelle.

”Jos valokuvasi eivät ole tarpeeksi hyviä, et ole tarpeeksi lähellä”, sanoi kuuluisa sotakuvaaja Robert Capa.

Voita ujoutesi äläkä epäröi mennä lähelle kuvattavaa asiaa. Anna kohteen täyttää koko kuva, niin vältyt tylsiltä ja visuaalisesti epäkiinnostavilta kohdilta.

Zoomit ovat nössöille (ja tuhlareille). Käytä zoomaamiseen omia jalkojasi.

6. Kultainen tilaisuus

Sanotaan, että valokuvauksessa on kyse valolla maalaamisesta, ja yksi matkustamisen parhaista puolista on nähdä, kuinka valon väri vaihtelee eri puolilla maapalloa.

Mutta älä luule, että valo noudattaa lomalaisen aikatauluasi.

Pahoittelemme. Kaikki hyvät valokuvaajat nousevat yhtä aikaa auringon kanssa hyödyntääkseen niin kutsuttua ”kultaista hetkeä”, jolloin auringon ensimmäiset säteet maalaavat kaiken taianomaisella sävyllä, jota kamera rakastaa.

Ja kun olet liikkeellä samaan aikaan, saat todennäköisemmin luonnollisia kuvia ihmisistä, jotka eivät odota kohtaavansa valokuvaajaa tähän aikaan aamusta.

Iltahämärä on päivän toinen kultainen hetki. Mutta keskipäivän aikaan valo on raakaa ja varjot syviä, eikä kamerasi pidä niistä. Siksi keskipäivä on nukkumista varten.

7. Geometrian oppitunti

Hyvä valokuva on tasapainoinen (tai tarkoituksellisen epätasapainoinen).

Klassinen keino tasapainottaa valokuva ihmissilmää luonnollisesti miellyttävällä tavalla on soveltaa kolmen osan periaatetta.

Kyse ei ole korkeammasta matematiikasta. Jaat vain valokuvan mielessäsi osiin siten, että piirrät siihen kaksi kuvitteellista pystyviivaa ja kaksi vaakaviivaa.

Sitten vain asemoit kohteen mihin tahansa niistä neljästä pisteestä, joissa pysty- ja vaakaviivat kohtaavat. Huomaat, että tällainen sommittelu saa valokuvaan automaattisesti miellyttävän jännitteen.

Onneksi kolmen osan periaatetta ei nykyään tarvitse usein edes kuvitella. Tämä tekniikka on niin yleisesti sovellettavissa, että useimmissa kameroissa ja laitteissa on toiminto, joka piirtää viivat etsimeen automaattisesti.

Jos kolmen osan periaate tuntuu vähän tylsältä, et ole yksin. Jotkut ammattikuvaajatkin tuhahtelevat sille (vaikka käyttäisivätkin sitä välillä salaa).

Joten riko sitä tarkoituksella. Asemoi kohde juuri risteävien viivojen viereen, niin kuvaan tulee erilainen jännite.

Haluatko oppia lisää geometriaa? Etsi lomapaikastasi symmetriaa, joko luonnollista tai ihmisen aikaansaamaa.

Etsi sitten ”johdattelevia viivoja, kuten kaiteita, viiniviljelmien rivejä tai aidanseipäitä, jotka kuljettavat katseen kohteeseen.

8. Epäselvyys, liike, varjo

Tekniikasta puhuttaessa kamerassa on kolme asetusta, jotka kannattaa tietää: valotusaukko, valotusaika ja ISO.

Valotusaukon avulla hallitset sitä, kuinka paljon tunnelmaa luovaa epätarkkuutta haluat kuvaan samalla, kun kohde säilyy neulanterävänä.

Säädä valotusaikaa, kun haluat saada kuvan nopeasti liikkuvasta kohteesta, kuten kallioihin lyövistä aalloista, sudenkorennosta tai tanssijoista.

Vaihtele ISO-asetusta valon määrän mukaan. Kun opit nämä edellä mainitut asiat, valokuvakokeiluilla leikittelemisen maailma on sinulle avoinna.

Jos kamerassasi tai laitteessasi ei ole tällaisia asetuksia, saatat tuntea kutkuttavaa tarvetta ostaa uusi kamera, jotta voit viedä matkavalokuvaustaitosi seuraavalle tasolle.

9. Muista maadoittaa

Matkustaessa kaikki uudet asiat saattavat uuvuttaa. Matkustuskliseetä mukaillen vuori voi olla niin valtava, että se vie kaiken valokuvauksellisen huomiosi, jolloin iso ala kuvasta, tässä tapauksessa etuala, jää hyödyntämättä.

Erityisesti maisemakuvauksessa kannattaa pyrkiä hallitsemaan sekä etualaa että taustaa, vaikka vain toinen niistä olisi varsinainen kuvauskohde. Etsi vuorikuvan etualalle vaikka mielenkiintoisen sävyistä sammalta tai veistoksellisia kiviä, jotka johdattavat katseen suoraan itse vuorta kohti.

Moneen maisemakuvaan sopii ihmishahmo, joka elävöittää ja antaa mittakaavaa. Ihmisten kasvoja ei ole pakko näyttää, jos haluat säilyttää heidän anonymiteettinsa. Vaikka vuori olisi kuinka mahtava, yksinään se saattaa saada kuvan kumisemaan tyhjyyttään.

10. Inhimillinen ote

Jatketaan vielä ihmisten parissa, sillä matkalla otetut onnistuneet muotokuvat ovat todennäköisesti suosituimpia otoksiasi.

Mutta käsi ylös, kuinka moni meistä on jänistänyt ja jättänyt valokuvan ottamatta valokuvauksellisesta käärmeenlumoojasta, torikauppiaasta tai käsityöläisestä siksi, että on alkanut ujostuttaa?

Salaisuus on jään rikkominen itsesi ja kohteen välillä parilla ystävällisellä sanalla tai vaikka hymyllä, ennen kuin pyydät lupaa kuvan ottamiseen. Jos opettelet vain pari sanaa paikallisella kielellä, niiden joukossa on hyvä olla ”saisinko ottaa teistä valokuvan?”

Jos hän suostuu, yritä asemoida itsesi sellaiseen paikkaan, esimerkiksi kohteen kauppaan, joka kertoo jotain kohteesta.

Tarkenna aina kohteen silmiin. Sillä kuten sanonta kuuluu, silmät ovat sielun pellolla.

11. Värien loistoa

Oletko käynyt Intiassa? Sen väriloisto sareineen, maustetoreineen ja uskonnollisine vartalomaalauksineen saattaa saada pään pyörälle. Marokko on myös täynnä värejä, käy vaikka Fezin muinaisissa mattovärjäämöissä.

Mutta jos kerran otat värikuvia, yritä ottaa valokuvia, joissa on kyse tietystä väristä tai sävystä.

Mieti vaaleanpunaisten flamingonjalkojen viidakkoa, lipun punaiseen raitaan sopivaa huulipunan sävyä tai ihmishahmoja työskentelemässä tasaisen vihreällä pellolla.

Mutta kuka on sanonut, että kuvien pitää olla värillisiä? Ihmisille ei välttämättä tule mieleen, että matka-aiheiset valokuvat ovat usein uskomattoman tunnelmallisia mustavalkoisina.

12. Ota kamera mukaan kaikkialle

Viimeiseksi haluamme muistuttaa, että pidä kameraa mukana matkalla koko ajan – ota se ravintolaan, yökerhoon ja jopa vessaan. Upeimmat otokset ovat usein sellaisia, joita et osannut yhtään odottaa.