Koska suomalaisia kiinnostaa mitä meistä maailmalla ajatellaan, selvitimme eri maiden asukkaita askarruttaneita asioita suomalaisista. Kenties outojenkin kysymysten lisäksi kävi ilmi, että suomalaisista eivät ole kiinnostuneita ainoastaan suomalaiset itse: myös muut ovat kiinnostuneita meistä!

1. Miksi suomalaiset ovat niin outoja?

Italiassa ihmetellään, miksi suomalaiset ovat outoja. Outous on tietysti aina katsojan silmissä, mutta ehkä jopa naapurimaidemme asukkaisiin verrattuna saatamme vaikuttaa hieman, no, oudoilta. Siinä missä norjalaisia pidetään rikkaina ja ruotsalaisia poliittisesti ultra-korrekteina fika-sieppoina, suomalaisia pidetään pääasiassa outoina. Ehkä mielipide on muotoutunut Suomessa suositusta tavasta tervehtiä ulkomaalaisia vierailijoita: salmiakkia suuhun, sauna tulille, lauteille hikoilemaan ja hyppy avantoon!

2. Ovatko suomalaiset kovia juomaan alkoholia?

Puolassa pohditaan suomalaisten juomatapoja. Vastauksena puolalaisten usein googlettamaan kysymykseen voidaan todeta, että vuonna 2019 Suomessa alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 10,0 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Alkoholin käyttö on Suomessa vähenemään päin, mutta täällä juodaan yhä suhteellisen paljon muihin maihin verrattuna – tosin enemmän alkoholia kuluu esimerkiksi Ranskassa, Irlannissa ja Tanskassa. Sekä Puolassa, missä suomalaisten juomatapoja on ihmetelty.

3. Miksi suomalaiset ovat blondeja?

Ranska on tunnettu syvällisistä ajattelijoistaan aina valistusfilosofeista eksistentialisteihin, ja viime aikoina ranskalaisia on mietityttänyt suomalaisten hiustenväri. Googlelta on kysytty, miksi suomalaiset ovat blondeja. Vaaleat hiukset johtuvat alhaisesta tumman melaniini-pigmentin ja korkeasta vaalean pigmentin määrästä, ja tietyillä alueilla Suomessa jopa 80% asukkaista todella on vaaleaverikköjä. Erään saksalaistutkimuksen mukaan maailman viimeiset vaaleaveriköt tulevatkin löytymään juuri Suomesta noin 200 vuoden kuluttua.

4. Miksi suomalaiset kutsuvat maataan Suomeksi?

Kun Suomi tunnetaan maailmalla nimellä Finland, etenkin Italiassa moni on yllättynyt kuullessaan, että suomeksi Suomen nimi on Suomi. Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, mistä nimi Suomi juontaa juurensa. Erään selityksen mukaan alkuperä löytyy etymologisesta sukulaisuudesta suomu-sanan kanssa. Suomen alueella nimittäin käytettiin kalannahasta, eli suomusta, valmistettuja vaatteita. Toisen teorian mukaan Suomen nimi tulee suomaasta, kun runsasjärvinen maamme on saattanut näyttää ulkopuolisten silmissä suomaalta.

5. Miksi suomalaisvauvat nukkuvat pahvilaatikossa?

Silloin tällöin maailman lehdistöön ilmaantuu uutisia suomalaisesta äitiyspakkauksesta, mikä on varmasti saanut monet alankomaalaiset, kreikkalaiset ja unkarilaiset istumaan tietokoneen äärelle ja kysymään Googlelta, miksi suomalaisvauvat nukkuvat pahvilaatikossa. Suomessa äitiyspakkausten jakelu aloitettiin vuonna 1949 ja pakkaus on nykyisin oleellinen osa kulttuuriamme. Muutama maa on aloittanut myös omat kokeilunsa äitiyspakkausten jakelussa, näiden joukossa Argentiina, Yhdysvaltojen osavaltio New Jersey sekä Skotlanti.

6. Onko suomen kieli vaikea?

Suomea pidetään yleisesti vaikeana kielenä, ja naapurimaistamme Norjasta on haettu usein vastausta kysymykseen suomen vaikeudesta. Uuden tutkimuksen mukaan suomi ei itse asiassa kuulu maailman vaikeimpien kielten, kuten japanin ja mandariinin kiinan, joukkoon, vaan suomi luokitellaan keskivaikeaksi kieleksi. Suomea helpompia kieliä ovat tutkimuksen mukaan esimerkiksi englanti, ranska ja espanja.

7. Miksi suomalaiset pitävät peuran kuvasta?

Turkissa googletellaan kenties oudointa kysymystä, mitä tulee suomalaisiin: Miksi suomalaiset pitävät peuran kuvasta? Yritimme löytää kysymykseen vastausta – tai ylipäätään tietoa siitä, mistä moinen kysymys on mahdollisesti saanut alkunsa – mutta tähän emme osaa edes suomalaisina vastata. Täytynee kysyä Googlelta.

8. Miksi suomalaiset ovat laktoosi-intolerantteja?

Ruotsissa ihmetellään, miksi suomalaiset kärsivät laktoosi-intoleranssista. Noin joka kuudennelta suomalaiselta todellakin puuttuu suolistossa laktoosia pilkkova entsyymi kokonaan tai sitä on niukasti. Tätä perinnöllistä tilaa kutsutaan hypolaktasiaksi – monet hypolaktaatikot pystyvät kuitenkin nauttimaan jonkin verran maitoa. Sen sijaan he, jotka saavat maidosta vatsaoireita ovat laktoosi-intolerantteja, ja heitä Suomessa on vain vähän. Itse asiassa Suomi löytyy noin puolesta välistä maailman laktoosi-intoleranssi-indeksissä. Eniten laktoosi-intolerantteja asuu Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa, vähiten Vatikaanivaltiossa, sekä Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla pienillä Tokelaun ja Niuen saarilla.

9. Miksi suomalaiset eivät poimi sieniä?

Sienikulttuuri levisi vuosisatojen aikana Suomeen kahdesta suunnasta: Itä-Suomeen Venäjältä ja Länsi-Suomeen Ruotsista. Tämän "isosiskon" aseman vuoksi moni venäläinen onkin kenties googletellut, miksei Suomessa poimita sieniä. Tosi asiassa suomalaiset ovat melko hanakoita sienimetsäläisiä, sillä tattien ja marjojen perässä metsiköissämme samoilee joka syksy lähes 70 % suomalaisista. Suurin osa saaliista menee sienestäjän omaan suuhun, mutta osa myydään myös eteenpäin.

10. Miksi suomalaiset ovat fiksuja ja miksi suomalaiset koulut ovat hyviä?

Turkissa ihmetellään, miksi suomalaiset ovat niin fiksuja ja ainakin Norjassa ja Isossa-Britanniassa heataan usein vastausta kysymykseen, miksi Suomen koulut ovat niin hyviä. Ehkäpä nämä kaksi kysymystä ovatkin suomalaisuuden "muna vai kana" -kysymys: onko hyvä koulutustaso seurausta suomalaisten fiksuudesta vai suomalaisten fiksuus seurausta hyvästä koulutustasosta? Niin tai näin, Euroopassa monessa maassa ollaan sitä mieltä, että suomalaiset ovat älykästä kansaa.